Tasokoe IV

Aluksi

Mikä on Pagemaker? Miten se toimii?

Pagemaker on taitto-ohjelma. Kuvat tehdään valmiiksi kuvankäsittelyohjelmassa, ja tekstit tekstinkäsittelyohjelmassa. Sen jälkeen Pagemakerissa vain asetellaan kuvat, tekstit ja muut elementit paikoilleen, useamman sivun kokonaisuuksiksi. Pagemaker on siis vain työkalu taiton tekemiseen.

Tuotava teksti voi olla ulkoasultaan muotoiltua Wordin tyylejä käyttäen, tai kokonaan muotoilemattomana, jolloin teksti määritellään ja tyylitellään vasta Pagemakerissa. Vain osittain tyylitellyn tekstin tuominen vaikeuttaa tekstin hallintaa: esimerkiksi tyhjät rivit (tyylissä määritellyn kappalevälin sijasta) vaikuttavat sekä kappaleiden sivutukseen että sisällysluetteloon. Tekstin pitäisi olla tehty täysin valmiiksi tekstinkäsittelyohjelmassa (tavutusta lukuunottamatta), kun se tuodaan Pagemakeriin; taittovaiheessa on todella työlästä korjata mitään muuta kuin pahimmat kirotusvihreet.

Jos käytät Wordia (tai WordPerfectiä) tekstin tuottamiseen, katso vähintään Tyylien käyttö ja mielellään myös Tyylien ulkoasun määrittely tasokoe II:n materiaaleista.

Kuvat tuodaan Pagemakeriin aina valmiina. Kuvia voi tarvittaessa Pagemakerissakin rajata uudelleen, mutta parempaa jälkeä saat aikaiseksi kuvankäsittelyohjelmassa; kuvat kannattaa siis aina tehdä valmiiksi. Varmista, että tiedät minkä kokoisina haluat kuvat tulostettuna, ennen kuin alat käsittelemään niitä.

 

Taitosta

Itse taitto on hyvin laaja ja osin monimutkainenkin aihe, mutta useimmat sudenkuopat ja muut ongelmat voi välttää suunnittelemalla etukäteen:

  1. Taitto lähtee aina sisällöstä.
  2. Tee rakennesuunnitelma (sisällön rakenne; mitä ja paljonko), josta ilmenee, missä järjestyksessä luvut tai kappaleet ovat: kokonaisuuden rakenne. Taittovaiheessa lukujen tai kappaleiden uudelleen järjesteleminen on hyvin työlästä. Kun tuot tekstiä Pagemakeriin, tekstin tulisi noudattaa tätä suunnitelmaa.
  3. Tee taittosuunnitelma, josta ilmenee sivun ulkoasu mahdollisimman tarkasti ja selkeästi. Siitä pitäisi ilmetä muun muassa tekstipalstojen ja kuvien sijoittelu ja kuvien koko. Suunnitelman pitäisi olla valmis ennen kuvien muokkaamista kuvankäsittelyohjelmassa, koska kuvan tulostuskoko täytyy ottaa huomioon kuvaa muokattaessa.
  4. Luonnostele taitto etukäteen paperilla. Kokeile taittoa lopuksi koneella. Päätä käyttämäsi fontit, koot ynnä muut etukäteen, ennen kuin alat taittamaan.
  5. Kokoa taitto Pagemakerissa suunnitelmiesi mukaisesti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, koska muutosten tekeminen kesken taiton on hyvin työlästä. Joskus voi olla helpompaa aloittaa taitto aivan alusta, kuin yrittää korjata virhettä. Kannattaa siis panostaa etukäteen suunnitteluun..
Kirjallisuutta taitosta kiinnostuneille:
Loiri, Pekka; Juholin, Elisa: Huom! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Inforviestintä Oy, 1998.

 

Minkä näköinen Pagemaker on?

Alla on kuva tyypillisestä näkymästä Pagemakerissa. Ruudulla keskellä näkyy sivu, aukeama tai master-pohja, erilaisia työkaluikkuinoita ja tietysti valikot yläreunassa:

Pagemaker: Yleisnäkymä
Pagemakerin yleisnäkymä

Taitettavaa dokumenttia (yhtä sivua tai aukeamaa kerrallaan) voidaan katsella eri koossa, eri "etäisyydeltä", sekä erilaisia työkaluja ja apuvälineitä voidaan ottaa näkyviin tai piilottaa View-valikosta:

Pagemaker: View-valikko
Pagemakerin View-valikko

Window-valikosta voidaan ottaa näkyviin ja piilottaa erilaisia apuikkunoita ja paletteja, sekä valita mikä avoinna olevista Pagemaker-dokumenteista on muokattavana:

Pagemaker: Window-valikko
Pagemakerin Window-valikko

Tiedostojen avaus, tallentaminen, uuden luominen, tulostaminen ja niin edelleen käy File-valikosta, kuten muissakin ohjelmissa. Layout-valikosta hallitaan sivuja, Type-valikosta tekstiä, Element-valikosta kuvia ja alueita, Utilities-valikosta löytyy muita työkaluja, ja Help-valikosta tietysti Pagemakerin ohjeita.

 

Kuvista ja värimalleista

Värimalleista puhutaan taiton yhteydessä paljon. Varsinkin painon yhteydessä usein puhutaan CMYK-värimallin käytöstä (eli kuvat ja värit määritellään suoraan käytettävillä pigmenteillä - syaanilla (C), magentalla (M), keltaisella (Y) ja mustalla (K)), mutta digitaalitekniikalla se ei välttämättä tuota parhaita tuloksia: silloin pitäisi tietokoneen ja näytön olla tarkasti oikein kalibroitu (säädetty). Jos käytetään esimerkiksi valokuvatulostinta, jossa on useampi kuin em. neljä väriä, RGB-värimalli vastaa todellisuutta paljon tarkemmin, ja CMYK-värimallin avulla tulee helposti ongelmia.

Jos siis käytät värikarttoja (Pantone tms.), tai työstät painoa varten kalibroidulla tietokoneella ja näytöllä, tai jos paino sitä ehdottomasti vaatii, käytä CMYK-värimallia. Muuten on helpompaa ja turvallisempaa käyttää RGB-värimallia.

Kuvista ja kuvankäsittelystä löytyy enemmän tietoa Tasokoe III:n materiaaleista. Esimerkiksi Kuvat julkaisuissa kannattaa lukea.


[ Pääsivulle ]   [ Tehtävät ]   [ Tasokokeet I-IV ]

Avanto Oy, 2000 - Taideteollisen korkeakoulun Taidekasvatuksen osaston käyttöön